Talousarvioaloitteet vuodelle 2009

-------------------------

Vanhusasiamies Oulun kaupunkiin          

Suomalaisten ikääntyvät ja vanhusten osuus väestössä lisääntyy. Henkilöstöä tarvitaan lisää erityisesti vanhusten palveluihin ja kotihoitoon. Näin tuetaan ikäihmisten kotona selviytymistä, minkä on katsottu tulevan yhteiskuntataloudellisesti laitoshoitovaihtoehtoja edullisemmaksi.

Yhtä tärkeää kuin palvelujen saatavuus on auttaa vanhuksia selviytymään lakiviidakossa. Siksi joissakin kunnissa on otettu käyttöön asiamiesjärjestelmä tulkitsemaan lakeja, tuomaan esille vanhusten tarpeita sekä varmentamaan oikeudenmukaisuuden toteutuminen palvelujen tarjonnassa. Vaikka vanhuksille on tarjolla informaatiota, vanhusasiamies toisi tehokkaammin esille ikäihmisten tarpeita ja toiveita päättäjien tietoisuuteen. Vanhusasiamiehen tehtävänä olisikin luoda uusia kanavia ikäihmisten mielipiteiden ja tarpeiden kuulemiseksi ja edistää yhteistyötä kaupungin eri toimialojen ja toimintayksiköiden kesken ikäihmisten asioista päätettäessä.

Edellä olevan perusteella esitän, että Oulun kaupunki palkkaa vanhusasiamiehen vanhusten toiveiden tulkiksi ja auttajaksi. Vanhusasiamiehen tehtävänkuva tulisi määritellä siten, että siinä toteutuisivat sekä ikäihmisten kunnallinen edunvalvonta, ikäihmisten palveluista ja oikeuksista tiedottaminen, neuvonta ja opastus että toisaalta poikkihallinnollinen yhteistyö eri hallintokuntien välillä ikäihmisten etuja koskevissa asioissa.

-----------------------

Kaukovainiolle yhtenäinen peruskoulu ja uusi nykyaikainen kirjasto

Kaukovainion koulun peruskorjausta on lykätty jatkuvasti, vuosi vuodelta. Nyt riittää. Esitän, että Kaukovainiolle rakennetaan yhtenäinen peruskoulu, joka käsittää vuosiluokat 1-9, ja esteetön 1. kerrokseen sijoittuva lähikirjasto. Yhtenäinen peruskoulu ja 1.kerrokseen sijoittuva lähikirjasto liittyvät kiinteästi yhteen ja tukevat erinomaisesti toisiaan taloudellisena ja toiminnallisena kokonaisuutena sekä investointina.

Kaukovainiolle tehtävä yhtenäinen peruskoulu on taloudellisesti erittäin järkevä ja kustannustehokkain kokonaisratkaisu ottaen huomioon investoinnit ja käyttökulut. Koulutilojen käyttöaste saadaan nousemaan yhtenäisen peruskoulun ratkaisulla sille tasolle, mitä investoinnit edellyttävätkin. Yhtenäisen peruskoulun lisäksi saataisiin uusi esteetön ja nykyaikainen lähikirjasto, joka myös tiloiltaan vastaa nykypäivän vaatimuksia.

Kaukovainion yhtenäisen peruskoulun rakentaminen on erittäin järkevä ratkaisu. Ensinnäkin se pienentää investointipainetta Sairaalarinteelle suunnitellun Kastellin monitoimitalon tontilla. Vielä tärkeämpää on se, että Kastellin monitoimitalon oppilasmäärää ja liikennevirtoja saadaan pienennettyä järkeviin mittasuhteisiin.

Oppilasvirtaa ja kirjaston käyttäjiä Kaukovainiolle riittää. Kaukovainion asukkaiden ikärakenne muuttuu koko ajan, kun alueelle muuttaa lapsiperheitä. Kaukovainion asukkaiden keski-ikä onkin alentunut 42 vuoteen. Lisäksi vieressä on uusi Hiirosen asuntoalue. Lisäksi Hiirosen kylkeen nousee vielä Tahkokankaan 800 asukkaan asuntoalue. Myös Lämsäjärven ja Knuutilankankaan 7-9 luokkien oppilaita voi tarvittaessa ohjata Kaukovainiolle.

Eduskunnan sivistysvaliokunta on kiinnittänyt huomiota useissa yhteyksissä perusopetuksen nivelvaiheissa ilmeneviin ongelmiin ja puutteisiin. Myös eduskunnan linjaus yhtenäisestä peruskoulujärjestelmästä koko maahan tukee Kaukovainion ratkaisua ja on linjan mukainen. Toteutuessaan Kaukovainion yhtenäinen peruskoulu tukee myös Oulun kaupungin ja sen opetustoimen strategiaa.

Kaukovainio on kolmanneksi suurin suuralue Oulussa. Siten Kaukovainion koulu- ja kirjastoratkaisulla vaikutetaan myös kaupunkikuvan kehittymiseen ja Oulun vetovoimaisuuteen.

--------------------

Tornitalon rakentaminen Vänmanninsaarelle.

Oulun kaupunginvaltuusto hyväksyi Vänmanninsaaren tuoreimman asemakaavan keväällä 2002. Tuolloin kaavassa säilytettiin tulevaisuuden tarpeita varten mahdollisuus 22-kerroksisen tornitalon rakentamiseen kirjaston ja teatterin väliselle alueelle. Alueen elvytyssuunnitelmiin tornitalon rakentaminen ei kuitenkaan sisälly.

Esitän asemakaavaan sisältyvän option toteuttamista eli 12-22-kerroksisen tornitalon suunnittelun käynnistämistä. Tornitaloon voidaan rakentaa asuntoja, antaa uutta tilaa teatterin ja kirjaston tarpeisiin, rakentaa ylimpään kerrokseen näköalaravintola huvittelukeskuksineen jne. Raha-automaattiyhdistys voisi ihastua paikkaan niin, että Oulu saisi itselleen toisena kaupunkina Suomessa ihan oikean kasinon. Rakennukseen voitaisiin sijoittaa myös kaupungin virkamiehiä, jos uuden virastotalon tilat eivät kaikille riitä. Näin säästettäisiin kaupungin vuokrakustannuksissa.

Tein maaliskuussa 2005 tornitalon rakentamisesta valtuustoaloitteen, joka sai tyrmäävän vastaanoton. Tosiasia kuitenkin on, että Oulun keskusta on pieni ja rakennukset lättäniä. Oulua ei hevin tunnista Pohjois-Suomen pääkaupungiksi. Vänmanninsaari on kaupungin ykköspaikka, joka on jäänyt keskeneräiseksi. Jos tornitalon tilalle istutetaan pylväshaapoja tai pilaritervaleppiä laululintujen pesäpuiksi, lintujen laulua on kyllä mukava kuulla, mutta vuokraa ne eivät kaupungille maksa, vaikka asuvatkin omakotitalossa keskellä kaupunkia meren rannalla. RAY ja ihmiset maksaisivat.

Tornitalo sisältyi Marjatta ja Martti Jaatisen 44 vuotta sitten valmistuneeseen monumentaalikeskussuunnitelmaan. Sen lopullista kuoppaamista on toivottu lähes yhtä kauan. Tornitalo ei tuhoaisi merinäkymää, eihän Vänmanninsaarelta edes näe merta, vaan ainoastaan vesirapakon. Sen sijaan tornitalon ylimmistä kerroksista näkee varmasti merelle. Hyvällä ilmalla saattaa silmiin siintää jopa Ruotsin rannikko.

------------------

Esitän seniorirahastoa

turvaamaan tulevaisuudessa vanhusten palvelut, hoiva ja asuminen. Oulun kaupunki perustaa rahaston, johon valtuuston päätöksellä ohjataan yksi promille vuosittaisesta verotulosta. Oulun kaupungin tämän vuoden talousarvion mukaan verotulot ovat 450 miljoonaa euroa. Promillen vuosikertymällä (450.000 euroa) rahaston olisi kasvanut 15 vuodessa 6,75 miljoonaksi euroksi. Viisaasti sijoittamalla rahasto korkoineen voi kasvaa 15 vuodessa jopa 8 miljoonaan euroon.

Oulun kaupungin tulot kasvoivat viime vuonna noin 20 miljoonaa euroa, mikä suurelta osin johtui verotulojen kasvusta. Silti Oulun verotulojen kasvu on edelleen alhaisinta suurten kaupunkien joukossa, viime vuonna vain 4,5 prosenttia.

Ilman seniorirahastoa kaupunki ei kykene säästämään pahan päivän varalle eli vanhusten tulevaisuuden hoitoon. Kysymys on siis pakkosäästämisestä, jota tarvitaan pitämään kaupungin suu säkkiä myöten. 

----------------

KODINHOITAJIA LAPSIPERHEIDEN AVUKSI

KODINHOITOYKSIKÖN PERUSTAMINEN

Nykyisin kunnalta on lähes mahdotonta saada kotiapua ihan tavalliseen lapsiperheeseen. Apua annetaan vasta, kun lastensuojeluilmoitus on tehty ja perhe otettu/joutunut ns. ehkäisevän lastensuojelutyön asiakkaaksi. Stakesin selvitys lastensuojelun kehittämisohjelman pohjaksi on karu. Parin viime vuosikymmenen kuluessa lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä on kasvanut 12.000:sta  60.000:een. Samaan aikaan kunnallisen kotipalvelun piirissä olevien lapsiperheiden määrä on vähentynyt 60.000:sta 12.000:een. Laki ei tuona aikana ole heikentänyt lapsiperheiden avun saantia, vaan kuntien omilla päätöksillä on kodinhoitopalvelut ohjattu vanhusväestölle.

Lapsiperheiden tukeminen lyhytaikaisten vaikeiden jaksojen yli on inhimillisempää, mutta myös halvempaa sosiaalityötä kuin rankkojen lastensuojelutoimien käynnistäminen. Ne saattavat pahimmassa tapauksessa suistaa perheen pitkään ja syvään kriisiin, joka muutaman viikon kotiavulla voitaisiin välttää.  Oulussa perheet voivat saada kotiapua neuvoloista, mutta palvelu vaihtelee alueittain; toisissa kaupunginosissa apua saa, toisissa ei.  

Edellä olevan perusteella esitän, että Oulun kaupunki selvittää perheiden kodinhoitotarpeen, palkkaa lisää kolme kodinhoitajaa lapsiperheiden avuksi sekä perustaa ns. kodinhoitoyksikön,  johon kootaan lapsiperheiden kodinhoitajien lisäksi myös vammaisten ja vanhusten kotiavustajat.

Talousarvioaloitteet vuodelle 2008

KODINHOITAJAYKSIKÖN PERUSTAMINEN, 21.5.2007

Sekä vanhukset, vammaiset että lapsiperheet tarvitsevat silloin tällöin apua ihan tavalliseen kotityöhön. Koska kaikilla ei ole varaa palkata siivous- ym apua yksityisiltä markkinoilta, kuntien on tultava perheitä, vammaisia ja vanhuksia vastaan ja palautettava entinen kodinhoitaja-järjestelmä. Kysymys ei siis ole lastensuojelullisesta tuesta tai vanhusten ja vammaisten sairaanhoidosta, vaan perinteisestä avusta kotitöihin. On väärin, että lapset otetaan huostaan, jos äiti joutuu sairaalaan eikä voi tehdä kotitöitä sairautensa aikana.

Siksi esitän, että Oulun kaupunki palauttaa kodinhoitajat takaisin lapsiperheiden, vammaisten ja vanhusten avuksi sekä perustaa erityisen kodinhoitajayksikön, johon kootaan kaikki vanhusten, vammaisten ja lapsiperheiden kotityöntekijät. Samalla kotiavun byrokratia ja paperityö on saatava mahdollisimman pieneksi.

----------------

PALVELUSETELIN KÄYTÖN LAAJENTAMINEN, 21.5.2007

Hallitusohjelmassa  todetaan: ”Kuntien palvelutuotantoa täydentävät yksityinen ja kolmas sektori. Kunnallisen palvelusetelin käyttöalaa laajennetaan tarkoituksenmukaisella tavalla sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Palveluseteli ulotetaan kotisairaanhoitoon vuoden 2008 alusta.”

Esitän, että Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi ottaa käyttöön palvelusetelin päivähoidossa, mielenterveys- ja sosiaalityössä, terveydenhuollossa ja vanhustyössä.  Näin turvataan palvelujen saanti mahdollisimman nopeasti.

-----------------

KAUKOVAINION KOULUN PERUSKORJAUKSEN AIKAISTAMINEN, 21.5.2007

Kaupunginvaltuusto päätti 23. huhtikuuta 2007 siirtää Kaukovainion koulun peruskorjauksen kaupungin investointiohjelmassa vuosille 2009-2010. Vaikka siirrossa oli kysymys vain vuoden lykkäyksestä, kaupunginvaltuuston päätös on aiheuttanut keskustelua ja ärtymystäkin sekä Kaukovainiolla että Hiirosessa, jossa asuu runsaasti lapsiperheitä.

Siksi esitän, että Kaukovainion koulun peruskorjaus palautetaan investointiohjelmassa aikaisemmalle paikalleen eli vuosille 2008-2009. 

--------------------

Valtuustokyselyt ja aloitteet valtuustokaudella 2005-

20.6.2005/VALTUUSTOKYSELY: Geriatrian erikoislääkäri
20.6.2005/VALTUUSTOKYSELY: Vanhusten inhimillinen hoito
20.6.2005/VALTUUSTOALOITE: Seniorikeskus Kontinkankaalle
23.5.2005/VALTUUSTOALOITE: Töhryt pois -projekti
23.5.2005/TALOUSARVIOALOITE A: Seniorirahasto 
23.5.2005/TALOUSARVIOALOITE B: Seniorineuvola
18.4.2005/VALTUUSTOALOITE A: Seniorineuvola 
18.4.2005/VALTUUSTOALOITE B: Valtuutettujen kotisivut 
18.4.2005/VALTUUSTOALOITE C: Alle 18-vuotiaille nuorisolippu 
21.3.2005/VALTUUSTOALOITE: Tornitalo Vänmannin saarelle
17.1.2005/VALTUUSTOALOITE: Kontinkangaan sairaala vanhusten asunnoiksi
17.1.2005/VALTUUSTOALOITE: Seniorirahasto

**************************

20.6.2005/VALTUUSTOKYSELY 

Milloin Oulun kaupunki perustaa geriatrian erikoislääkärin viran, jossa tehtäviin kuuluu antaa geriatrian asiantuntemusta kaupungin kaikkiin pitkäaikaishoidon laitoksiin? 

Hiirosenkodin yhteistyöryhmä esitti 19.11.2003 oman geriatrian erikoislääkärin viran perustamista Hiirosenkotiin asianmukaisten ja riittävien lääkäripalvelujen järjestämiseksi. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kokouksessaan 26.2.2004, että oman geriatrian erikoislääkärin viran perustaminen yksinomaan Hiirosenkodin 15 asukkaan tarpeisiin ei ole perusteltua. Sen sijaan on tarkoituksenmukaista perustaa ajan mittaan geriatrian erikoislääkärin virka, jossa tehtäviin kuuluu antaa geriatrian asiantuntemusta kaupungin kaikkiin pitkäaikaishoidon laitoksiin. 

Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksestä on kulunut lähes puolitoista vuotta. Vieläkään Oulun kaupungissa ei ole geriatria, ei sen enempää Hiirosen kuin muidenkaan pitkäaikaishoidon laitosten vanhusten tarpeisiin.

20.6.2005/VALTUUSTOKYSELY 

Miten Oulun kaupunki aikoo taata laitoshoidossa olevien vanhusten inhimillisen hoidon vanhainkodeissa ja sairaaloissa? Miten kaupunki aikoo taata sen, että hoitajia on riittävästi ja että heidän ammattitaitonsa säilyy ajan tasalla?

Laitoshoidossa olevien vanhusten omaisten ja ystävien kertomukset ovat pöyristyttäviä. Heidän mukaansa vanhainkotien ja sairaaloiden hoidon taso on laskenut. Vielä iltapäivällä saattavat verhot olla kiinni yön jäljiltä, vanhuksella yövaatteet päällä ja huoneessa valtava virtsan haju. Hoitajia ei näy, ei kuulu. Joskus syynä on, että hoitajat ovat sairastuneet eikä sijaisia ole saatavissa. Joskus hoitajilta saa ynseän vastauksen tiedusteluun, miksi vanhusta ei ole hoidettu.

Ylihoitajien ja laitosten johtajien tehtävänä on raportoida henkilötilanteesta ja hoitajien puutteesta. Osastojen henkilövahvuus on mitoitettu tarkasti ja erilaisten poissaolojen takia henkilökunnasta on jatkuvasti pulaa. Hoitajien työtaakka kasvaa, sairauspoissaolot lisääntyvät ja omaisilta tulee yhä enemmän valituksia hoidosta. Työnilo, joka on hoitohenkilökunnan kantava voima, katoaa. 

20.6.2005/VALTUUSTOALOITE 

Esitän, että Oulun kaupunki rakentaa ja/tai saneeraa seniorikeskuksen vanhusten asuntoineen Kontinkankaalle.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan mukaan (vastaus valtuustoaloitteeseen 17.1.2005) Kontinkankaan sairaalarakennusta ei voida saneerata vanhusten palveluasunnoiksi. Tarveselvityksen mukaan vanha Kontinkankaan sairaalarakennus saneerataan sosiaali- ja terveystoimen virastotaloksi. Tarveselvityksessä esitetään kaupungin omistama lamellitalo (ns. D-talo) tyhjennettäväksi ja joko vuokrattavaksi tai myytäväksi. 

Kontinkankaan alue on strategisesti erittäin edullinen vanhusten seniorikeskukselle. Se on mahdollista sijoittaa alueelle, vaikka hankesuunnitelma toteutettaisiinkin aiotussa muodossa. D-taloa ei missään nimessä pidä vuokrata tai myydä, vaan se tulee saneerata vanhusten asunnoiksi. Niistä Oulussa on huutava pula. Lisäksi on selvitettävä muiden vanhan sairaalarakennuksen ympärillä olevien rakennusten omistus ja käyttö, josko osa niistä voidaan saneerata vanhusten asunnoiksi ja/tai seniorikeskukseksi. 

Oulun kaupungilla ei ole omia vanhusten palveluasuntoja, vaan kodinomaista palveluasumista on järjestetty Oulun Palvelusäätiön ja yksityisten palvelutuottajien tiloissa. Vanhusten asuntojen hallinnointi voidaan antaa Oulun Palvelusäätiölle, jos niin halutaan. 

Tärkeintä on, että vanhukset saavat asuntoja ja seniorikeskuksen Kontinkankaalle, jossa sijaitsevat terveyskeskus, kaupunginsairaala, Oys, lääketieteelliset tiedekunnat, ammattikorkeakoulut ja –opistot. Tarvittaessa seniorikeskusta ei tarvitse saneerata vanhasta rakennuksesta, vaan se voidaan rakentaa alusta alkaen toimivaksi yksiköksi. Maatahan Kontinkaan alueella on.

Kontinkangas on seniorikeskukselle ja palveluasunnoille strategisesti edullisempi ja paikkana parempi kuin Raatti, jonne rakentaminen tulisi äärimmäisen kalliiksi. Rahapulan takia Raatin saneeraus jouduttaisiin rahoittamaan tuhoamalla Koskikeskus, Oulun kansallismaisema. Kaiken lisäksi vanhusten tarvitsemat peruspalvelut, terveyskeskus ja sairaala, olisivat kilometrien päässä.

23.5.2005/VALTUUSTOALOITE 

Esitän, että Oulun kaupunki käynnistää Töhryt pois –projektin, jonka tehtävänä on etsiä keinot graffitien poistamiseksi ja uusien estämiseksi.
Oulun kaupunkikuva on likainen ja rähjäinen. Nuoriso on sotkenut graffiteilla talojen seinät, siltojen kaiteet, alikulkukäytävien reunukset, energialaitoksen muuntajat ja puhelinlaitoksen jakokaapit, linja-autopysäkkien katosten seinustat ja kävelykadut. Spray-maalilla nuorisojengit merkitsevät reviirinsä – samaan tapaan kuin koirat merkitsevät oman alueensa pissapostilla. 

Oulun kaupunki on slummiutumassa. Paraatipaikka - kaupungintalon ympäristö etenkin Nukun läheisyydessä - on niin siivottomassa kunnossa, että oululaiset joutuvat häpeämään 400-vuotisjuhlia viettävän kaupunkinsa julkikuvaa. Kesäteatteri on täysin graffitien vallassa, ja onpa niitä ilmestynyt vanhan hautausmaan kiviaitaankin radan puolelle.

Graffitien paljous lisää kansalaisten turvattomuuden tunnetta. Tullista tulleet kyselevätkin, onko kaupunki muuttunut rikollisten pesäpaikaksi. Oululaiset taas ihmettelevät, miksi kaupunki ei siivoa töhryjä pois.

Oulu on oikeastaan jo hävinnyt sodan graffitien tekijöille. Jos asioihin olisi puututtu tiukasti 5-10 vuotta sitten, nuoret olisivat jotain oppineet. Tuolloin vielä oli voimassa kaupungin oma järjestyssääntö, jonka turvin spray-maalareilta olisi ilmeisesti voitu edellyttää graffitien pesemistä pois.

Uusi järjestyslaki kumosi kaupunkien järjestyssäännöt. Lain mukaan spray-maalien mukana kuljettaminen on kiellettyä, mutta se ei ole estänyt graffitien tekijöitä. Ilkivallan tekijä voidaan tuomita sakkoihin ja korvauksiin. Jollei jotain tehdä, graffitit valtaavat Oulun ja puhdistuskulut moninkertaistuvat nykyisestä. Yksi keino on, että poliisi siirtää ilkivallan tekijät sovittelun piiriin, jossa heiltä edellytetään sekä omien että koko korttelin graffitien poistamista.

Jotta Oulun kaupunki ja ympäristö voidaan pitää siistinä ja päästä eroon graffiteista, tarvitaan kaupungin, energialaitoksen, puhelimen, tiehallinnon, poliisin, kiinteistönomistajien ja graffitien poistamiseen erikoistuneiden puhdistusfirmojen yhteistyötä. Kaupungin organisaatiossa tekninen keskus on avainasemassa.

Esitänkin, että Oulun kaupunki käynnistää graffitien vastaisen tehokampanjan ja perustaa Töhryt pois -projektin, jossa ovat edustettuna em. tahot. Projektin tehtävänä olisi miettiä keinoja, joilla graffiteja voitaisiin vähentää sekä saada ilkivallan tekijät tuoreeltaan kiinni ja vastaamaan teoistaan. Myös graffitien puhdistus ja pintojen käsittely edellyttää nopeita tekoja ja etenkin tietoa.

23.5.2005/TALOUSARVIOALOITE A 

Esitän seniorirahastoa
turvaamaan tulevaisuudessa vanhusten palvelut, hoiva ja asuminen. Oulun kaupunki perustaa rahaston, johon valtuuston päätöksellä ohjataan yksi promille vuosittaisesta verotulosta. Oulun kaupungin talousarvion mukaan tämän vuoden verotulot ovat 386. 667.000 euroa. Promillen vuosikertymällä rahaston olisi kasvanut 15 vuodessa 5,8 miljoonaksi euroksi. Jos vuosittaiseksi korkotuotoksi lasketaan 5 prosenttia, rahasto olisi 15 vuoden kuluessa vähintään 7,65 miljoonan euron suuruinen.

Kaupungin hallinnoima seniorirahasto voitaisiin sijoittaa kehittämisrahaston yhteyteen samalla periaatteella kuin Technopolis Oy:n osakkeiden myynnistä saadut 9 miljoonaa euroa. Toki em. 9 miljoonaa euroa voitaisiin osoittaa seniorirahaston alkupääomaksi, mutta tähän tuskin valtuutetut suostuvat, kun ovat muutenkin innokkaita jakamaan rahaa sinne tänne.

Ilman seniorirahastoa kaupunki ei kykene säästämään pahan päivän varalle eli vanhusten tulevaisuuden hoitoon. Kysymys on siis pakkosäästämisestä, jota tarvitaan pitämään kaupungin suu säkkiä myöten.

23.5.2005/TALOUSARVIOALOITE B 

Esitän seniorineuvolaa 
huolehtimaan eläkeläisten ja vanhusten terveydestä ja ennalta ehkäisemään sairauksia. 

Neuvola voidaan toteuttaa kahdella tavalla: joko palkkaamalla uusi terveydenhoitaja senioreita varten jokaiseen kahdeksaan terveyskeskukseen (Kaakkurin tule keskus mukaan lukien) tai uudelleen järjestelmällä terveyskeskusten töitä niin, että terveydenhoitajalta jää aikaa senioreille. Toteutettiinpa uudistus kummalla tavalla tahansa, jonot omalääkäreille todennäköisesti lyhenisivät.

Uudistus maksaisi kahdeksan uuden terveydenhoitajan vuosipalkan verran. Toinen vaihtoehto eli neuvolan toteuttaminen nykyisten terveyskeskusten töitä muuttamalla ei maksaisi juuri mitään. Henkilöstö kuitenkin edellyttänee uuden terveydenhoitajan palkkaamista. 

Työterveydenhuollossa tiettynä vuonna syntyneet kutsutaan perusteelliseen terveystarkastukseen. Samaa mallia voidaan toteuttaa myös seniorineuvolassa, jolloin terveydenhoitajan tehtävänä on kartoittaa vanhusten elämäntilanne sekä fyysinen ja psyykkinen terveys, ohjata ja neuvoa heitä.

Tutkimusten mukaan vielä eläkeiässä tehdyt elämäntapamuutokset estävät tai viivyttävät raihnasta vanhuutta. Mitä pitempään vanhukset säilyttävät toimintakykynsä, sitä myöhemmäksi siirtyy heidän hoidon tarpeensa.


18.4.2005/VALTUUSTOALOITE A 

Esitän, että Oulun kaupunki perustaa seniorineuvolan.
Suomen lasten ja äitiysneuvola on maailmankuulu. Samaa mallia voidaan hyödyntää myös senioreihin, eläkeläisiin ja vanhuksiin. Samalla terveyskeskusten lääkärit vapautuisivat sairauksien hoitoon.

Terveyskeskusten odotusaulat ovat täynnä lääkärin ja terveydenhoitajan vastaanotolle jonottavia vanhuksia, jotka haluavat apua sairauksiinsa. Kiireiset omalääkärit ja –hoitajat eivät kuitenkaan aina ehdi paneutua virallisen vastaanottoajan puitteissa vanhuksen koko elämäntilanteeseen.

Terveyskeskusten aulassa odottavien seniorien joukossa on paljon sellaisia, jotka tarvitsevat verenpaineen mittauksen ja reseptien uusimisen ohella kokonaisvaltaista ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa. Joukossa on yksinäisiä, joille lääkärit ja terveydenhoitajat saattavat olla ainoita puhekumppaneita.

Seniorineuvola olisi ratkaisu moneen asiaan. Neuvolan oma terveydenhoitaja paneutuisi sairauksiin, mutta samalla selvitettäisiin myös fyysinen terveys ja asiakkaan koko elämäntilanne asumista, sosiaalisia tekijöitä, mielialaa, muistia, työhistoriaa ja tulevaisuuden suunnitelmia myöten.

Seniorineuvolaa varten tarvitaan jokaiseen terveyskeskukseen vanhusten hoitoon erikoistunut terveydenhoitaja. Vastaanottopäivien määrä riippuisi kysynnästä.

Samalla on mahdollista ottaa käyttöön myös ns. Raahen malli, jossa terveyden ja sosiaalisen selviytymisen edistämiseen tähtäävän hankkeen puitteissa neuvolakäynnille kutsuttiin kaikki tiettynä vuonna syntyneet. Tutkimusten mukaan vielä eläkeiässä tehdyt elämäntapamuutokset estävät tai viivyttävät raihnaista vanhuutta. 

Vastaus: Palveluyksikköpäällikkö Rita Oinas (p. 558 45004):

Valtuustoaloitteessa esitetään Oulun kaupunkiin perustettavaksi seniorineuvola osaksi terveyskeskuksen vastaanottotyötä. Neuvolakäynnille kutsuttaisiin myös tiettynä vuonna syntyneitä ikäihmisiä. Käynnin sisällöksi ehdotetaan fyysisen terveyden/terveysongelmien kartoituksen ohella laajempaa elämäntilanteen kartoitusta tulevaisuuden suunnitelmat mukaan lukien.

Oulun kaupungin alueellinen vanhustyö järjestää ikäihmisten neuvolatoimintaa kahdessatoista (12) eri toimipisteessä. Tietoja neuvolatoiminnasta saa tällä hetkellä parhaiten oman asuinalueen kotihoidon toimistolta tai kesän 2005 aikana julkaistavasta ikäihmisten palveluoppaasta. 

Ikäihmisten neuvola on ennaltaehkäisevää toimintaa, joka tukee asiakkaan itsenäistä selviytymistä omassa kodissaan. Neuvolassa voi mittauttaa mm. verenpainetta, mutta neuvolasta saa myös ohjausta ja neuvontaa sosiaali- ja terveyspalveluista sekä virkistys- ja kulttuuritoiminnoista. 

Ikäihmisten neuvolaa pidettiin alueellisessa vanhustyössä eri puolilla kaupunkia 86 kertaa (132 h) ajalla 1.4.-31.12.2004. Toimintaan osallistui 697 asiakasta. Vuoden 2005 (1.1.-31.5.2005) aikana neuvolatoimintaa on ollut 53 kertaa (89,5 h), jossa on ollut 533 osallistujaa.

Tämän lisäksi Lassintalon Seniorikeskuksessa tarjotaan kotihoidon terveyden – ja sairaanhoitajan antamaa palveluneuvontaa ikäihmisille ja fysioterapeutin järjestämää kuntoneuvontaa vuoroviikoin torstai-iltapäivisin. Kävijämäärät toistaiseksi ovat olleet pienet, mutta palvelusta tiedottamista on tehostettu ja odotamme palvelukysynnän sitä kautta myös kasvavan.

Ehkäisevän työn muotoja alueellisessa vanhustyössä ovat myös ennalta ehkäisevät kotikäynnit, joita Oulussa on tehty aikaisempina vuosina kahtena eri projektina. Syksyllä 2005 ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä jatketaan osana kotihoidon palvelutarjontaa vanhustyön AVEK-hankkeen tukemana. Toistaiseksi on vielä tarkentamatta määrälliset tavoitteet, jotka tälle toiminnalle asetetaan jatkossa.

Monet kansainväliset ja kansalliset ehkäisevän työn muotojen kokeilut rohkaisevat jatkamaan ehkäisevään vanhustyöhön panostamista tulevaisuudessa. Ehkäisevällä työllä tuetaan ikäihmisen elämänhallintaa ja varaudutaan tuleviin muutoksiin. Turvallisuuden tuottaminen vaikuttaa ikääntyvän toimintakykyyn, lähiympäristöön ja selviytymisen uskoon. Kansainvälisissä kokemuksissa näyttäisi olevan myös viitteitä siitä, että useat kontaktit ikäihmisiin ehkäisevässä mielessä ennen varsinaista palvelun tarvetta, lisäisivät ehkäisevän työn vaikuttavuutta. Saatu tieto ennalta ehkäisevien kotikäyntien vaikuttavuudesta on osin myös ristiriitaista, mutta kannustaa silti jatkamaan ja vakiinnuttamaan sitä osaksi vanhuspalveluita.

Alueellisen vanhustyön neuvolatoiminnan sisällön kehittämistä jatketaan. Tavoitteena on jatkossa tukea ikäihmisiä laaja-alaisemmasta, moniammatillisesta ja voimavaralähtöisestä näkökulmasta. Tämä vaatii palvelun tuottamisessa kokemusta ja moniosaajuutta, johon pyritään vastaamaan täydennyskoulutuksella sekä eri asiantuntijuuksia hyödyntämällä. Neuvola-työn muotoja tulisi kehittää monipuolisemmaksi. Palvelun organisoinnissa huomioidaan erilaiset yksilötyön ja ryhmätyön muodot.

Terveydenhuollon, liikunnan ja kuntoutuksen (vrt. kuntoneuvola) asiantuntemusta ja resursseja tulisi hyödyntää tehokkaasti. Ehkäisevää vanhustyötä tulisi kehittää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa jotta ei suunniteltaisi päällekkäisiä palveluita ja toimintoja. Selkeä vastuunjako ja toiminnan sisällön painotuksen eroavaisuudet takaisivat ikäihmisille monipuolisen ehkäisevän palveluverkon, jossa asiakaslähtöinen tarpeisiin vastaaminen onnistuisi parhaiten. 

Päätösehdotus, vanhustyön johtaja Pentti Koistinen:

Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa valtuutettu Ukkolan aloitteeseen yllä olevan mukaisen lausunnon.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös 30.6.2005 § 165:

Päätösehdotus hyväksyttiin.

P.S. Vastauksen mukaan vanhukset saavat Oulussa omia neuvolapalveluita eri puolilla kaupunkia. Sen mukaan myös usseat kontaktit ikäihmisiin lisäisivät ehkäisevän työn vaikuttavuutta. Lisäksi ilmoitetaan, että alueellisen vanhustyön neuvolatoiminnan sisällön kehittämistä jatketaan. 

Vastauksessa ei kuitenkaan luvata Raahen tapaista palvelua eli sitä, että tiettynävuotena kutsuttaisiin tietyn ikäiset ihmiset terveystarkastukseen (työterveyshuollon tavoin). Samoin ei oteta kantaa siihen, aiotaanko perustaa jokaiseen terveyskeskukseen oma vanhuksia palveleva terveydenhoitaja, joka samalla voisi helpottaa terveyskeskuslääkärien työtaakkaa. Tämän vuoksi olen tehnyt seniorineuvolasta talousarvioaloitteen. (T.U.)

18.4.2005/VALTUUSTOALOITE B 

Esitän, että Oulun kaupunki linkittää valtuutettujen kotisivut kaupungin verkkosivuille. 
Kaupunginvaltuustoon juhlapäätöksellä 8.4.2005 Oulun kaupunki tarjoaa asukkailleen langattoman internet-yhteyden maksutta (toistaiseksi) kaikille. Kaupunginjohtajan mukaan päätös vie Oulun ja oululaiset aivan uudelle tasolle tietoyhteiskunnassa.
Langattomalla internetillä voidaan myös kansalaisdemokratia viedä aivan uudelle tasolle. Langaton lähiverkko tarjoaakin jokaiselle oululaiselle mahdollisuuden seurata luottamusmiesten päätöksiä Oulun kaupungin verkkosivuilla. Siksi on järkevää ja kansalaisdemokratian kannalta suorastaan toivottavaa, että äänestäjät voisivat seurata valtuutettujen toimintaa myös internetin välityksellä.

Siksi esitänkin, että kaupunki linkittäisi valtuutettujen nettisivut omille verkkosivuilleen. Näin jokainen äänestäjä löytäisi valtuutettunsa kotisivut mahdollisimman vaivatta. 

Varmuuden vuoksi: en siis esitä, että kaupunki kustantaisi valtuutetuille nettisivut vaan ainoastaan sitä, että kaupunki linkittäisi valtuutettujen omilla kustannuksillaan rakentamat ja ylläpitämät kotisivut www.ouka.fi -sivustolle. Tietenkin on mahdollista, että kaupunki rakentaa valtuutetuille omat blogit. Ne eivät kuitenkaan korvaa hyvin toimitettuja ja ylläpidettyjä kotisivuja, jonne valtuutetut voivat siirtää omat aloitteensa, puheensa, kannanottonsa ja pitää jopa päiväkirjaa.

Vastaus:
Oulun kaupungin keskusvirasto päätti 27.5.2005, että valtuutetuille varataan aloitteen mukaisesti mahdollisuus liittää omien yhteystietojensa yhteyteen linkki kotisivuilleen. Linkit kootaan valtuutettujen yhteystietojen jatkoksi sivulle www.ouka.fi/valtuusto/kokoonpano.htm. Ilmoitukset kotisivujen osoitteista tulee toimittaa keskusviraston kirjaamoon Kaisu Perälälle.

P.S. Aloite meni läpi, eihän se maksanut kaupungille senttiäkään. Hyvä niin. (T.U.) 

18.4.2005/VALTUUSTOALOITE C 

Esitän, että Oulun kaupunki tukee alle 18-vuotiaita nuoria niin, että linja-autoliikenteeseen saadaan 10 euron hintainen nuorisolippu.
Vaasassa alle 18-vuotiaille on tarjolla 10 euron hintainen kuukausilippu kaupungin linja-autoliikenteeseen. Näin halutaan turvata se, ettei nuorten kotiin pääsy olisi rahasta kiinni.

Oulu haluaa panostaa lasten ja nuorten asioihin. Siksi Vaasan esimerkkiä kannattaa noudattaa myös Oulussa. Kysymys on ennen kaikkea nuorten turvallisuudesta. 10 euron kuukausilipun turvin he pääsisivät turvallisesti kotiin kaupungin keskustasta.

Nuorilla saattaa olla asiaa kaupungin keskustaan useita kertoja päivässä. He harrastavat ja liikkuvat ahkerasti. Kohtuuhintainen kuukausilippu linja-autoliikenteeseen takaisi sen, ettei aktiivinen osallistuminen lopahtaisi rahan puutteeseen. Nyt liikkuminen vie nuorten rahoista kohtuuttoman suuren osan.

Vastaus valtuustoaloitteeseen alle 18-vuotiaiden linja-autolippujen alentamiseen 24.1.2006

21.3.2005/VALTUUSTOALOITE 

Esitän, että Oulun kaupunki rakentaa tornitalon Vänmanninsaarelle.
Oulun kaupunginvaltuusto hyväksyi Vänmanninsaaren tuoreimman asemakaavan keväällä 2002. Tuolloin kaavassa säilytettiin tulevaisuuden tarpeita varten mahdollisuus 22-kerroksisen tornitalon rakentamiseen kirjaston ja teatterin väliselle alueelle, joka nyt on joutomaana, autojen parkkipaikkana ja oululaisnuorison kesäöisenä hurvittelupaikkana.

Esitänkin asemakaavaan sisältyvän option toteuttamista eli 12-22-kerroksisen tornitalon suunnittelun käynnistämistä sosiaali- ja terveysviraston pääkonttoriksi. Näin voitaisiin luopua ajatuksesta muuttaa Kontinkankaan sairaalarakennus sosiaaliviraston pääkonttoriksi. Siten Kontinkankaan tarveselvitystyöryhmälle voitaisiin antaa selkeä toimeksianto suunnitella sairaalarakennuksen tilat oululaisten vanhusten asunnoiksi.

Perustelut: 

Oulu on lättänä kaupunki, jota ei hevin tunnista Pohjois-Suomen pääkaupungiksi. On suoranainen ihme, että Kaakkuriin on rakennettu 12-kerroksinen talo. Keskustassa talot ovat suurimmalta osalta 4-5-kerroksisia kirkkoa ja muutamaa 8-kerroksista pilvenpiirtäjää lukuun ottamatta. Vänmanninsaari on kaupungin ykköspaikka, joka on jäänyt keskeneräiseksi. Tornitalo antaisi alueelle ryhtiä ja sitoisi kirjaston ja teatterin toiminnot yhteen. 

Sosiaalivirasto toimii nyt vuokralla ja tarvitsee kiistatta uudet tilat. Kontinkankaan alue ei ole tähän tarkoitukseen sovelias, koska se ei sijaitse kaupungin keskustassa hyvien liikenneyhteyksien päässä. Tornitaloon sopisivat kaikki sosiaaliviraston virkamiehet ja ylimääräiset tilat voitaisiin vuokrata yksityisille yrityksille. Näin kaupungin kassatulotkin saattaisivat kasvaa.

Tornitalo sisältyi Marjatta ja Martti Jaatisen 42 vuotta sitten valmistuneeseen monumentaalikeskussuunnitelmaan. Sen lopullista kuoppaamista on toivottu lähes yhtä kauan. Tornitalo ei tuhoaisi merinäkymää, eihän Vänmanninsaarelta edes näe merta, vaan ainoastaan vesirapakon. Sen sijaan tornitalon ylimmistä kerroksista näkee varmasti merelle. Hyvällä ilmalla saattaa silmiin siintää jopa Ruotsin rannikko.

17.1.2005/VALTUUSTOALOITE 

Esitän, että Oulun kaupunki saneeraa Kontinkankaan sairaalan vanhusten asunnoiksi. 

Oulun kaupungin suunnitelmien mukaan Kontinkankaan sairaalarakennus muutettaisiin virastoiksi eli sinne muuttaisi sosiaali- ja terveystoimen pääkonttori. Suunnitelma on peruttava. Virastojen sijaan vanha lääninsairaala on saneerattava oululaisten vanhusten asunnoiksi. Tavoitteena tulee olla Caritas-kylän tyyppinen aluekokonaisuus lukuisine palveluineen.

Kontinkankaan alueen logistiikka "köyhän miehen Caritaksen" rakentamiseen on ihanteellinen. Samassa pihapiirissä ovat terveyskeskus, röntgen- ja laboratoriopalvelut, kaupunginsairaala kuntoutusosastoineen sekä kivenheiton päässä Oys. Esimerkkiä voidaan ottaa entisen piirimielisairaalan saneerauksesta Oysin psykiatriseksi klinikaksi. Tuolloin sairaalarakennus 3 muutettiin opiskelijoiden asunnoiksi.

Perustelut:

Vanhukset haluavat asua omassa kodissaan niin pitkään kuin suinkin. Vaikka kaupunki on tehostanut kotihoitoa, panostanut turvatekniikkaan ja kehittänyt vaihtoehtoisia palveluja, perustarpeeseen ei kuitenkaan ole kyetty vastaamaan. Vanhukset tarvitsevat turvallista asumista.

Senioriasuntojen puute on huutava. Sen osoittaa esimerkiksi Caritaksen suosio. Senioriasuntoja ovat rakentaneet lähinnä yksityiset, säätiöt, turvapalveluita tarjoavat yhtiöt jne. Kaikki vanhukset eivät kuitenkaan kykene taloudellisesti asumaan yksityisten ylläpitämissä senioriasunnoissa, koska vuokrat ja palvelujen hinnat perustuvat yleensä todellisiin kustannuksiin. Caritaksessa vuokra 40 m2:n asunnosta on noin 500 euroa kuukaudessa. Palvelut kuitenkin ovat hintavampia kuin kaupungin tarjoamat. 

Opiskelijoiden ei enää tarvitse asua veneen alla, sillä heille on rakennettu ja rakennetaan asuntoja ja asuntoloita. Nyt on vanhusten vuoro. Yhteiskunnan velvollisuus on taata jokaiselle turvallinen vanhuus. Caritaksen suuri suosio osoittaa, että vanhukset arvostavat omaa kotia, jossa hoito- ja muut palvelut ovat nurkan takana.

Suunnitelmat Kontinkankaan muuttamisesta virastoksi on helppo perua, palautetaanhan Kontinkangas joka tapauksessa osittain hoivakäyttöön siihen saakka, että Intiön hoivakoti on valmistunut ja Hiirosenkoti remontoitu.

Vastauksessa kerrataan työryhmän Kontinkankaan vanhaa sairaalaa koskevaa tarveselvitystä, joka valmistui 10.2.2005.

Apulaiskaupunginjohtaja pyysi 16.3.2005 tarveselvityksestä lausunnot sosiaali- ja terveystoimelta, tekniseltä keskukselta ja keskusviraston suunnittelupalvelut –yksiköltä.

Sosiaali- ja terveystoimen, teknisen lautakunnan ja keskusviraston suunnittelu-yksikön lausuntojen perusteella kaupunginhallitus on kokouksessaan 24.5.2005 § 392 päättänyt hyväksyä tarveselvitystyöryhmän esitykset hankesuunnittelun pohjaksi. Hankesuunnittelua varten asetetaan työryhmä. 

Vanhustyön voimassaolevan strategian (kv. 19.5.2003 § 41) mukaisesti palvelukodeissa, joissa ympärivuorokautinen henkilökunta, asuu 3-4 % yli 75-vuotiaista. Vuonna 2004 palvelukotiasuntoja oli kaikkiaan 207, joista 173 paikkaa ostopalveluna. Vanhustyön strategiassa mainitut investoinnit mukaan lukien paikkamäärä v. 2009 mennessä on 277 paikkaa, joka on 3,9% yli 75-vuotiaista. Strategian mukaiseen tavoitteeseen verrattuna palvelukotipaikkojen määrä riittäisi kutakuinkin kattamaan yli 75 –vuotiaiden palvelukotipaikkatarpeen. Jos huomioidaan alle 75 –vuotiaiden palvelukotipaikkatarve (12% palvelukotipaikoista v.2005), laskennallinen vaje paikoissa v.2009 on noin 40 paikkaa.

Oulun kaupungilla ei ole omia vanhusten palveluasuntoja, vaan kodinomaista palveluasumista on järjestetty Oulun Palvelusäätiön ja yksityisten palveluntuottajien tiloissa, joihin Oulun kaupungin vanhustyö on järjestänyt tarvittaessa kotihoidon palvelut.

Kontinkankaan sairaalan tilojen saneeraus palveluasunnoiksi vaatisi huomattavia rakenteellisia muutoksia mm. asukkaiden tarpeisiin vaadittavien omien pesu-, hygienia- ja keittiötilojen rakentamiseksi.

Huomioiden Kontinkankaan sairaalan tiloista annetut lausunnot, niiden peruskorjaus palveluasunnoiksi ei ole tarkoituksenmukaista eikä vanhustyön voimassa olevan strategian mukaista. 

Päätösehdotus, tulosyksikköjohtaja Pentti Koistinen:

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää:

- antaa valtuutettu Ukkolan aloitteeseen yllä olevan mukaisen lausunnon ja

- ettei Kontinkankaan vanhan sairaalarakennuksen käyttötarkoituksesta käynnistetä lisäselvityksiä. 

Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös 9.6.2005 § 144:

Päätösehdotus hyväksyttiin.

P.S.

Hyväksyn vastauksen. Olen kuitenkin tehnyt vastauksen perusteella uuden valtuustoaloitteen, jossa esitän, että Oulun kaupunki rakentaa ja/tai saneeraa sseniorikeskuksen vanhusten asuntoineen Kontinkankaalle.

17.1.2005/VALTUUSTOALOITE 

Esitän, että Oulun kaupunki perustaa seniorirahaston.

Rahaston tavoitteena on turvata myös tulevaisuudessa vanhusten palvelut, hoiva ja asuminen. Rahaston perustaa Oulun kaupunki, johon valtuuston päätöksellä ohjataan yksi promille vuosittaisesta verotulosta. Oulun kaupungin talousarvion mukaan tämän vuoden verotulot ovat 386.667.000 euroa. Promillen vuosikertymällä rahasto olisi kasvanut ainakin 5,8 miljoonaksi euroksi, korkoineen suuremmaksikin.


Kaupungin hallinnoima rahasto sijoittaa varat tuottavasti pahan päivän varalle. Rahastoa voidaan kartuttaa myös ohjaamalla sinne osa liikelaitosten voitoista. Rahasto voisi vastaanottaa lahjoituksia yksityisiltä ja yrityksiltä. Varoja saadaan ottaa käyttöön vasta 15 vuoden kuluttua rahaston perustamisesta, ja silloinkin vuosittain vain tietty osa rahaston pääomasta ja tuotosta.

Perustelut:

Suomi on kehnosti varautunut väestön ikääntymiseen. Eläkeläisten määrä kasvaa lähivuosina ja vuosikymmeninä rajusti, jäähän puolet nykyisestä työvoimasta eläkkeelle 15-20 vuoden kuluessa. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua Suomi on muuttunut seniorien yhteiskunnaksi. Tuolloin joka neljäs suomalainen on eläkkeellä.

Eläkeuudistus laadittiin pitämään ihmiset entistä pitempään työelämässä. Nyt senioreita hätistellään liikkumaan henkensä edestä. Tosiasiassa valtio ja kunnat eivät ole varautuneet lisääntyvään vanhusten hoivan tarpeeseen. Miten tulevaisuudesta selvitään, kun nytkään eivät rahat riitä kaikkiin vanhusten palveluihin?

Seniorirahaston avulla Oulu voisi varautua tulevaisuuteen ja turvata myös tulevaisuuden vanhuksille inhimillisen elämän. Rahaston tavoitteena ei tietenkään ole vaarantaa nykyisiä vanhusten asunto-olojen ja palvelujen parantamista, etenkin kun niissä todella on parantamista. Sen sijaan tavoitteena on pistää kaupungin suu säkkiä myöten. Kun osa verorahoista automaattisesti ohjataan seniorirahastoon, kyetään jotain säästämään myös taloudellisesti ankeina vuosina. Ellei säästöpakkoa olisi, tämän hetken vaatimusten paineissa tulevaisuuden vanhukset unohdettaisiin.

Seniorirahastolla Oulun kaupunki voisi näyttää esimerkkiä vanhusten palvelujen turvaamisessa paitsi muille kunnille myös valtiolle.

Vastaus valtuustoaloitteeseen seniorirahaston perustaminen:

Sosiaali- ja terveystoimen (sosiaali- ja terveystoimen johtaja Jari Mäki-Runsas, p. 558 44007 ja suunnittelija Markku 

Mattila, p. 558 44026) lausunto 1.2.2005:

Kaupunginjohtaja pyytää sosiaali- ja terveystoimen lausuntoa Tuulikki Ukkolan tekemästä valtuustoaloitteesta koskien seniorirahaston perustamista (Dno KEVI: 245/2005).

1.1.2004 yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä oli 4,9 % (6 199). Väestösuunnitteen mukaan vastaava prosenttiosuus vuonna 2014 on 5,7 (8 050). Tällä hetkellä Oulun väestörakenne on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen kannalta edullinen. Vertailtaessa Suomen suurimpien kaupunkien väestökehitystä Oulu on näistä yksi kaikkein nopeimmin ikääntyviä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2020 yli 75 - vuotiaita on 6,6% väestöstä (9 470) ja vuonna 2030 yli 75-vuotiaita on 9,9% väestöstä (14 548).

Oulun kaupungin tavoitteena on, että 91% yli 75-vuotiaista voi asua kodissaan tarvittavien palvelujen tukemana. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan toimivaa palveluketjua. Palvelujärjestelmä tavoitteena on avohoitopainotteisuus. Sosiaali- ja terveystoimessa palvelujärjestelmää on ja se muodostuu seuraavista osa-alueista: kotiin annettavat palvelut (kotihoito, tukipalvelut), omaishoito, palvelukeskustoiminta ja kuntouttava päivätoiminta, kotisairaala, vuorohoito, palvelukotiasuminen, pitkäaikainen hoivahoito, Oulun kaupungin sairaalan antama hoito.

Edellä mainitussa tavoitteessa on toistaiseksi pysytty. Tavoitteessa pysyminen vaatii kaikkien kaupungin hallintokuntien (mm. tekninen -, kulttuuri- ja opetussektori) ja muiden organisaatioiden (mm. kauppa) yhteistyötä.

Sosiaali- ja terveystoimen palveluketjun toiminnassa on kehittämistä. Mm. erilaisten hankkeiden avulla haetaan jatkuvasti uusia ratkaisuja; erilaiset tietojärjestelmäratkaisut, ennaltaehkäisevät kotikäynnit, liikuntasuunnitelma jne. Valtakunnan tasolta on tulossa mahdollisesti muutosta mm. omaishoidon järjestämiseen ja sen käytön tehostamiseen. 

Seuraava askel vanhusten palvelujen tulevaisuuden suuntaamiseksi tapahtuu kaupungin strategian uudistamisen yhteydessä. Ikääntyvän väestön palvelutarpeisiin vastaaminen on haaste, jonka vastaamiseen kannattaa hakea erilaisia ratkaisuja.

Suunnittelupalvelut -yksikön (suunnittelusihteeri Sakari Pulkkinen, p. 558 41244) lausunto 25.2.2005:

Valtuustoaloitteessa on esitetty perustettavaksi seniorirahastoa, jolla voidaan turvata kasvavan vanhusväestön palvelutarpeet. 

Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa Oulussa väestöennusteen mukaan vuodesta 2004 vuoteen 2014 mennessä Oulussa n. 1850. Kehitystä on ennakoitu ja vanhusväestön kasvu ja sen aiheuttama palvelutarve on nostettu yhdeksi kaupungin strategian ja myös sosiaali- ja terveystoimen strategian keskeiseksi asiaksi niin, että siihen voidaan varautua ajoissa. Oleellista on, että huolehditaan resurssien kohdentamisesta hyväksyttyjen strategisten linjausten mukaisesti. Tämä ei merkitse aina uusien resurssien lisäämistä vaan resurssien uudelleen kohdentamista painopistealueiden mukaisesti.

Kaupunki on investoinut vuosina1994 – 2004 n. 48.0 milj. euroa vanhushuollon palveluihin ja myös tulevina vuosina joudutaan investointeihin varautumaan. Käyttötalouden menot ovat kasvaneet vuoden 2000 41.4 milj. eurosta vuoden 2004 63.0 milj. euroon. Käyttötalouden menot vanhustyöhön vuosina 2000 - 2004 olivat yhteensä 261.5 milj. euroa. Samalla ajanjaksolla yli 75-vuotiaiden määrä kasvoi 942 hengellä.

Kuntien siirtyessä noudattamaan soveltuvin osin kirjanpitolakia erilaisten rahastojen/varausten käyttö rajoittui koskemaan lähinnä pakollisia rahastoja ja varauksia. Uudistuksen myötä kaupungissa lakkautettiin useita rahastoja ja siirtomääräraha käytännöstä jouduttiin luopumaan. Nykyisellään investointeihin voidaan varautua ainoastaan investointivarauksilla, jotka on kohdistettava aina tiettyyn kohteeseen. 

Varausten tekeminen ei ratkaise sitä, miten kaupunki pystyy vastaamaan vanhusten huollon ja yleensäkin kasvaviin investointeihin tai käyttötalousmenoihin vaan se, miten kokonaisuutta pystytään ohjaamaan ennakoitujen painopistealueiden/tarpeiden mukaisesti ja kohdentamaan supistuva talouden liikkumavara oikeisiin kohteisiin. Suunnittelupalvelut ei pidä tarpeellisena perustaa erillistä rahastoa vanhuspalveluiden järjestämistä varten vaan katsoo, että hyvällä ennakoivalla suunnittelulla vanhuspalvelut pystytään hoitamaan. 

Päätösehdotus (vs. kaupunginjohtaja Pennanen):

Kh antaa valtuustoaloitteeseen suunnittelupalveluiden ja sosiaali- ja terveystoimen lausuntojen mukaisen vastauksen.

Kaupunginhallituksen päätös 4.4.2005 § 247:

Päätösehdotus hyväksyttiin.

P.S. Vastaus ei tyydytä. Viimeisen viiden vuoden aikana käyttömenot kasvoivat keskimäärin seitsemän prossenttia vuodessa, mutta tulot vain kaksi prosenttia edellisvuotta enemmän. Tällä menolla kaupunki velkaantuu rajua tahtia. Kaupunginjohtajan mukaan Oulu ei ole kriisissä vielä pariin vuoteen, mutta viidessa vuodessa ollaan siellä, jos kurssi ei muutu.

Kurssi ei muutu kuin pakolla. On säätettävä ja pantava suu säkkiä myöten. Muuten parin vuosikymmenen kuluttua suuri ikäluokka jää hoitamatta. Rahastosäätäminen on ainoa keino, miten tulevaan voidaan varautua. Olen jättänyt asiasta myös talousarvioaloitteen. (T.U.)