17.7.2005

Uskontojen sota?

Muutaman muslimiterroristin Isku Yhdysvaltojen sydämeen New Yorkiin 11.9.2001 ja 3 000 uhria olivat vasta alkusoitto. Nyt iskettiin Lontooseen, ihan tavallisten ihmisten joukkoon. Kun tekijöiksi ovat paljastuneet suvaitsevan ja monikulttuurisen Britannian omat kansalaiset, toisen polven ”maahanmuuttajat”, jatkoa varmasti seuraa. Avoimista läntisistä demokratioista on tullut ääri-islamilaisten terroristien temmellyskenttiä.

Elokuvateattereissa pyörii parhaillaan elokuva Steven Spielbergin Maailmojen sota. Siinä marssilaiset hyökkäävät maan kimppuun. Marssilaiset eivät maan asukkaita uhkaa. Sen sijaan olemme ajautumassa kohti uskontojen sotaan, ihan kirjaimellisesti. 

Elokuva Kingdom of Heaven (taivasten valtakunta) on tuonut nykyajan ihmisten tietoisuuteen ristiretket. Päätavoite 1100-1200-luvuilla tehdyillä sotaretkillä oli katolisen uskon puolustaminen ja levittäminen, Jerusalemin ja Palestiinan vapauttaminen islaminuskoisilta. Uskonnon nimissä ristiretkeläiset tekivät hirveitä julmuuksia.

Monien mielestä al-Qaida ja Osama bin Laden ovat irronneet alkuperäisestä yhteydestään ja muuttuneet ajatus- ja elämäntavaksi. Terroristit eivät ole syrjäytyneitä köyhiä surkimuksia, vaan keskiluokkaisia hyvässä asemassa olevia ihmisiä. Heitä ei voisi meistä erottaa. Osamakin on rikkaan saudiperheen vesa.

Yksi asia kuitenkin erottaa ääri-islamistin muista. Uskonto ja Koraani. Ja pyhä sota vääräuskoisia vastaan. Islamin puolesta muslimifundamentalistit tappavat vääräuskoisia. Kun palkintona on paratiisi raikkaine hedelmineen ja koskemattomine neitsyeineen, itsemurhaiskijä menee kuolemaan hymy huulilla. Miten tällaiseen ihmiseen voi järjellä vaikuttaa?

Ääri-islamistit etsivät taistelijoita pyhään sotaan muslimiyhteisöistä ja jopa kapakoista ja klubeista. Ilmiö on tuttu myös Suomessa. Ensiopetusta vihan ideologiaan annetaan moskeijoissa. Maltilliset muslimijohtajat eivät ehkä tiedä, mitä moskeijoissa opetetaan tai sitten he eivät ole siitä välittäneet. Nyt heidän on pakko välittää. Sen sijaan internetissä annetulle opetukselle ei kukaan voi mitään.

Islam on ehdoton uskonto. Se on myös poliittinen uskonto, minkä vuoksi tulkinnat vaihtelevat eri maissa ja eri lahkojen piirissä. Uskonnossa on myös piirteitä, joita ei länsimaissa missään nimessä hyväksytä. 

Yksi niistä on islamin lapsimorsiamet. Muhammed oli jo 52-vuotias, kun hän solmi avioliiton 9-vuotiaan Aishan kanssa ja täydellisti sen myös seksuaalisesti. Kysymyksessä oli vanha arabialainen tapa, jonka mukaan ensimmäisten kuukautisten jälkeen tyttö oli valmis avioliittoon ja seksisuhteeseen.

Kun Muhammed määräsi oman elämäntapansa, ”sunnansa” jumalalliseksi ihanteeksi, jota muslimien tulisi seurata, tänäkin päivänä joissakin islamilaisissa maissa naitetaan tyttölapsia vanhojen miesten vaimoiksi. Länsimaissa tällaista toimintaa kutsutaan pedofiliaksi, johon syyllistynyt tuomitaan vuosikausiksi vankilaan.

Irshad Manjin, kanadalaisen toimittajan, julkilesbon ja muslimin, kirja Islamin kahdet kasvot on hätkähdyttävää luettavaa. Kirjan alaotsikkona on Hätähuuto suvaitsevaisuuden ja muutoksen puolesta. Sitä tänä aikana todella tarvitaan.

Naisen asema islamissa ei ole häävi. Miehet hallitsevat naisia. Muhammedin mukaan harvat naiset pääsevät taivaaseen, ja helvetin tuli luotiin naisia varten. Sieltä pelastuu vain tottelemalla miestään. Naiset ovat viinin ohella pahin miehiä koskeva kiusaus.

Muhammed piti naista ilkeänä petona ja epäili hänet luodun ainoastaan pahuuteen. Naisen turvana onkin vain hauta ja avioliitto, joista perimätieto pitää hautaa parempana vaihtoehtona. 

Toisen perimätiedon mukaan Muhammed kuvasi naisia epäpuhtaiksi. Naisen, aasin tai koiran kulkeminen kivenheiton päässä rukoilijasta saastuttaa ja keskeyttää rukouksen. Miesten velvollisuus on kurittaa ja hillitä naisia. (Tiedot hankittu internetistä osoitteesta http://answering-islam.org.uk/suomi/html/maailmanvalta.html)

Moni suomalainen nainen on naimisissa muslimin kanssa ja vaihtanut kristinuskon islamiin. Suomessa on uskonnonvapaus, joten jokainen saa tulla autuaaksi omalla uskollaan. Tästä huolimatta voi ihmetellä ja kysyä, mitä on tapahtunut, kun tasa-arvoisen koulutuksen saanut suomalainen nainen pukeutuu burkhaan. Sellaisiakin joukossamme on.

Demokraattisissa yhteiskunnissa vapaus koskee kaikkia, rotuun ja uskontoon katsomatta. Mutta jokaisessa yhteiskunnassa on lait ja normit, joita jokaisen uskontoon riippumatta on noudatettava. Vähemmistö ei voi vaatia enemmistöä muuttamaan lakejaan ja tapojaan.

Nyt on vaadittu Suvivirren poistamista koulujen kevätlukukauden päättäjäisistä sillä perusteella, että se syrjisi muslimeita. Suvivirsi kuuluu suomalaiseen elämänmenoon. Ei tule kuuloonkaan, että traditiosta luovuttaisiin. Jos muslimilapset eivät saa sitä kuunnella, heidän on poistuttava virren ajaksi.

Sitä paitsi: meillä on koululaisia, jotka eivät saa katsella televisiota. Ei siitäkään ole syntynyt minkäänlaisia syrjintäongelmia. Kukaan ei ole vaatinut televisioiden poistamista kouluista.

<<< Takaisin