(9.12.2004)

Suomea painostetaan taas 

Onko Suomen ulkopolitiikka edelleen samaa herran pelkoa ja suomettumista kuin Urho Kekkosen aikana? Keskustelu on pahasta, sitä ei saa käydä. Valtiolla on tietenkin yksi linja. Mutta kai siitä herran tähden voi keskustella, eletäänhän 2000-lukua.

Suomen ulkopolitiikan päättäjät, Tarja Halonen ja Erkki Tuomioja. ovat 70-luvun nuoria. Se näkyy Suomen ulkopolitiikassa. Ulkoministeriössä tiettävästi työskentelee viitisenkymmentä virkamiestä globalisaation kimpussa, mutta vain kolme Venäjän asioiden kimpussa. Globalisaatiota ei tuosta noin muuteta, esittipä Suomi ja Halonen mitä tahansa. Tarmon ja voimavarat voisi ohjata Suomen kannalta tärkeämpiin asioihin.

Vihdoin on myös selvinnyt, miksi ulkopoliittiset johtajamme ovat varovaisia: Venäjää ei saa ärsyttää. Kaikki vakuuttavat, että Suomen ja Venäjän suhteet ovat paremmat kuin koskaan. Kuitenkin itänaapuri edellyttää, että Suomi tekee niin kuin käsketään, 70-luvun malliin. Kun Venäjä haluaa viisumivapauden EU:hun, Suomen on ajettava se läpi keinolla millä hyvänsä.

Pitäisikö presidentin tehdä oikein virallinen esitys viisumivapaasta vyöhykkeestä ­– samaan tapaan kuin UKK esitti aikanaan ydinaseetonta Pohjolaa?

Venäjän presidentin Vladimir Putinin EU-erityisavustaja Sergei Jastrzhembski on muiluttanut Suomen Suomen russofobisten eli venäjäpelkoisten EU-maiden joukkoon. Vaikka lausuntoa on yritetty vähätellä, toisten mukaan joka ikinen sana oli tarkkaan harkittu.

Venäjä jakaa täyttä päätä jälleen Eurooppaa etupiireihin, kuten Stalin, Churchill ja Truman tekivät Jaltassa 1945. Suomen kannalta on onnetonta, että olemme tipahtaneet Baltian maiden kelkasta. Suomen olisi pitänyt mennä Natoon yhdessä Viron, Latvian ja Liettuan kanssa. 1990-luvulla se olisi vielä onnistunut. Mutta tuolloin kansa oli vielä niin pelosta kankea, ettei se uskaltanut ajatella omilla aivoillaan.

Nyt vuonna 2004 Venäjä painostaa, uhkailee ja pelottelee jälleen suomalaisia poliitikkoja. Ihan niin kuin 70-luvulla. Näin testataan, ryhdyttäisiinkö Suomessa jälleen pelkäämään ja nöyristelemään. Suomettuisiko Suomi uudelleen? Todennäköistä on, että Venäjän pelottelupolitiikka kasvattaa Naton kannatusta.

Olemme EU:n jäseniä. Turvanamme ovat EU:n turvatakuut. Vaikka ne eivät takaakaan keskinäistä avunantoa Naton tapaan, moni EU-maa kuitenkin on myös Naton jäsen. On se sentään Luojan lykky, että Esko Aho ohjasti Suomen EU:n jäseneksi.

Suomen ulkopoliittinen johto ei voi antaa Venäjälle, eikä millekään muullekaan valtiolle, sananvaltaa omiin asioihimme. Me itse valitsemme myös turvallisuuspoliittisen tiemme. Se voi johtaa Natoon. Tai sitten ei.

Tasavallan presidentti Halonen on ensi viikolla Putinin puristuksessa paljon vartijana. Ehkä ensimmäistä kertaa koko presidenttikautensa aikana.

<<< Takaisin