|
Vanhuksia
ei petetty (Kolumni
Forum24:ssä 3.5.2007) Olihan
eduskuntaviikko. Oppositio laidasta laitaan repi hallituksen ohjelman tuhannen
palasiksi. Meno oli kuin 1991, lama-ajan ensimmäisenä vuotena. Opposition
pääviesti eduskuntakeskustelussa oli, että kokoomus on pettänyt äänestäjänsä.
Lapsiperheet, vanhukset, eläkeläiset, vammaiset, köyhät, nuoret, naiset,
hoitajat, opiskelijat ja kaikki muutkin ryhmät on unohdettu. Hallitusohjelma on
tyhjää täynnä, sanahelinää ilman katetta. Ilmeisesti
hallitusneuvottelijoiden olisi pitänyt viikossa ennakoida neljän vuoden
talouskehitys, tehdä valmiiksi vaalikauden budjetit ja antaa eduskunnalle
uudistuksia koskevat lakiesitykset. Jotain järkeä voi sentään
oppositioltakin edellyttää - jos ei muuta niin edes allakan lukutaitoa. Hallitusohjelma
on niin radikaali, etteivät demarien järjestelmäherrat olisi koskaan
pystyneet samaan. Oleellisin asia on kannustavuus. Näin kasvatetaan kakkua,
jotta saadaan lisää jaettavaa. Sinivihreä
hallitus luottaa ihmiseen, hänen kykyynsä tehdä itsenäisiä päätöksiä ja
valintoja. Sydänkin on paikallaan. Ketään ei jätetä yksin, vaan jokaisesta
välitetään. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien perusturvaa parannetaan.
Kuntien palveluja täydentävät yksityinen ja kolmas sektori. Mitä
tämä tarkoittaa esimerkiksi vanhuksille ja eläkeläisille? Kun kotikuntalakia
uudistetaan, vanhukset ja vammaiset saavat muuttaa läheistensä luokse.
Varmasti kiistaa syntyy siitä, miten maksurasitus tasataan niin, etteivät
kaikki kulut kaadu kasvukeskuskuntien päälle. Vanhusten
kotihoitoa parannetaan. Oulu on tässä asiassa edelläkävijä. Hoitotuen,
palvelujen, omaishoidontuen ja kotitalousvähennyksen yhteensovittaminen
tehostuu. Kunnallisen palvelusetelin käyttö laajennetaan kotisairaanhoitoon. Näin
vanhus voi valita itselleen mieleisensä palvelujen tarjoajan. Nämä
eivät ole vain kauniita sanoja, vaan ne jalostuvat teoiksi. Kaikkeen ei tarvita
lakia ja Stakesia päällepäsmäriksi, jos kunnat ymmärtäisivät, mitä
hallitus haluaa. Jos eivät ymmärrä, valtion ote tiukentuu. Eläkeläisten
verotus alenee palkansaajien tasolle. Tästä eivät kuitenkaan hyödy
kaikkein pienituloisimmat eläkeläiset, heitä kun ei ole verotettu lainkaan
tai sitten on verotettu niin vähän, ettei verotuksen taso ole palkansaajien
verotusta suurempi. Jatkossa täytyy kuitenkin selvittää perinpohjin, missä
tuloluokissa eläkeläisten verotus on kireämpää kuin palkansaajien. Kansaneläkkeitä
korotetaan 20 eurolla kuukaudessa. Se helpottaa pelkän kansaneläkkeen varassa
eläviä. Hallitus myös lupaa, että pienituloisten eläkeläisten turvaksi
kehitetään nykyistä parempi malli. Ruuan arvonlisäveron alennuskin parantaa
pienituloisten asemaa. Tosin se samalla pienentää työeläkkeiden nousua eli
ero palkansaajiin vain kasvaa. Vaalikentillä
vaadittiin tiukasti taitetun indeksin palauttamista takaisin puoliväli-indeksiksi.
Jokainen ehdokas varmasti muisti kertoa, että indeksimuutos ei enää onnistu,
onhan asiasta aikanaan sovittu työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen kesken.
Tosin eduskunta voi tehdä mitä haluaa – työmarkkinajärjestöistä
piittaamatta. Tähän mahdollisuuteen ei korporatiivisessa yhteiskunnassa
kannata luottaa. Sen
sijaan elinkustannusindeksiä (80 prosenttia eläkeindeksistä) tarkistetaan
niin, että mm. perustarvikkeiden sekä lääke- ja hoitokulujen painoarvo on
kulutuskorissa nykyistä suurempi. Jatkossa viinan hinnan heilahtelut eivät
vaikuta, nouseeko vai laskeeko eläke. Joten:
kuka petti ja ketä? Kuka pettyi, kun valta katosi – ainakin neljäksi
vuodeksi? Tuulikki Ukkola, kansanedustaja, YTM (kok.) |