TURVALLINEN LAPSUUS - INHIMILLINEN VANHUUS

Haluan olla rakentamassa oikeudenmukaista yhteiskuntaa, joka kunnioittaa sanan- ja yksilönvapautta, suvaitsee erilaisuutta, kannustaa ja tukee yritteliäisyyttä ja jossa kaikista välitetään. Perusturvaan jokaisella on oikeus.

1. Arvot 

Yhteiskuntaa voidaan rakentaa vain arvojen ja aatteiden pohjalta. Tämän päivän ratkaisut heijastuvat huomisen hyvinvointiin. Vääristä päätöksistämme kärsivät lapsemme ja lastemmelapset. 

Vapaus, suvaitsevaisuus, välittäminen ja yritteliäisyys ovat perusarvoja, joiden varaan yhteiskuntaa pitää rakentaa. 

Vapautta on saada elää demokratiassa, saada päättää ilman pelkoa, saada elää turvallisessa yhteiskunnassa, saada valita itselle paras vaihtoehto. 

Suvaitsevaisuus merkitsee erilaisuuden hyväksymistä, lähimmäisen arvostamista. 

Välittämistä ei saa ulkoistaa yhteiskunnalle. Välittäminen ja oikeudenmukaisuus kulkevat käsi kädessä. Ketään ei jätetä yksin, vaan jokaisella on oikeus hyvään elämään ja turvaan. Peruspalvelut ja turvallinen elinympäristö kuuluvat jokaiselle. 

Yritteliäisyys ja ahkeruus kasvattavat yhteistä hyvinvointiamme, edistävät turvallisuutta, parantavat työllisyyttä ja vähentävät työttömyyttä. Vain menestyvä yritys työllistää. 

2. Tavoitteet eduskuntavaaleissa

  • Vanhusten ihmisarvoinen elämä, hoiva on varmistettava.
  • Tulevaisuuden vanhukset ovat vaarassa. Suomeen tarvitaan seniorirahasto/hoivarahasto eläkerahaston tapaan. 
  • Eläkeläisten verotus on saatava oikeudenmukaisesti.
  • Eläkeläisvähennyksen turvin voidaan pahimmat epäoikeudenmukaisuudet purkaa.
  • Perintövero pois rintaperillisiltä ja puolisoilta, muiden osalta laskettava.
  • Tuloveroa alennettava kautta linjan. 
  • Koulutus kunniaan ja vastaamaan kysyntää. Opintotuki kannustavaksi ja opintorahaan korotus.
  • Valta takaisin eduskunnalle työmarkkinajärjestöiltä ja kolmikannalta.
  • Työantajat eivät saa riittävästi työvoimaa, eivätkä työttömät töitä – nykyisen työvoimapolitiikan takia.
  • Työvoimapolitiikka uusiksi. Työttömiä kierrätetään koulutuksesta toiseen sen sijaan että tarjottaisiin työtä tai harjoittelupaikka. 
  • Työn vastaanoton esteet on purettava niin, että työttömän kannattaa mennä töihin tukien laskelmoinnin sijasta.
  • Työperäistä maahanmuuttoa tuettava, sillä Suomi tarvitsee ammattitaitoista työvoimaa.
  • Palvelut taattava. Valtio ei saa enää lisätä kunnille uusia tehtäviä ilman että samalla lisää rahoitusta.
  • Kasvatusvastuu kuuluu perheille, ei koululle tai yhteiskunnalle. Lasten ja nuorten syrjäytyminen on estettävä. 
  • Perheiden auttamiseen ennalta on panostettava. Nyt sosiaaliviranomaiset ottavat lapset ennemmin huostaan kuin auttavat perheitä. Tällainen vallankäyttö on vaarallista. 
  •  Jotain järkeä valtionyhtiöiden optioihin. Fortum sai törkeän optio-ohjelman demariministereiden aikana. Yläraja asetettava.

3. Seniorirahasto 

Seniorit, nykyiset ja tulevat, ovat rakentaneet meille hyvän maan asua. Siksi jokaisesta on huolehdittava. Ketään ei saa jättää yksin. 

Ei riitä, että vanhusten palvelut laitetaan kuntoon tämän hetken vanhuksille, vaan on varauduttava suurten ikäluokkien hoivaan. Siksi tarvitaan etukäteissuunnittelua, seniorirahastoa, jotta tämän hetken poliitikot eivät tuhlaisi kaikkia rahoja hulppeiden vaalilupausten täyttämiseen. 

Kahdenkymmenen vuoden kuluttua joka neljäs suomalainen on eläkkeellä. Suomi on muuttunut seniorien yhteiskunnaksi. Tähän Suomi ei ole varautunut. 

Jotta tulevaisuudesta selvitään, on siihen varauduttava jo nyt. Siksi vaalitavoitteeni jo kunnallisvaaleissa oli: suu säkkiä myöten. Samaa vaaditaan valtiolta. 

Suuria ikäluokkia pidetään jonkinlaisena ongelmajätteenä. Suurten ikäluokkien edustajilla oli jo nuoruudessaan niin kiire, ettei heillä ollut aikaa heittäytyä ongelmanuoriksi. 

Seniorien ja vanhusten palvelut ovat monissa kunnissa rempallaan. Jokainen, jonka lähiomainen on virunut kroonikko-osastolla vuositolkulla, tietää, että pulaa on kaikesta, hoitajista, ajasta, sanoista, läheisyydestä. 

Jokainen, joka on yrittänyt saada omaiselleen turvallisen kotihoidon, pelkää läheisensä puolesta. Tuleeko kodinhoitaja, tuodaanko lääkkeet ja ruokaa? 

Ympärivuorokautisista palvelu- ja hoitokotipaikoista on huutava pula. Kun kotihoito ei ole enää mahdollista, seniorien laitoslaitoshoidon on oltava inhimillistä ja kunnioittavaa. 

Seniorit, nykyiset ja tulevat, ovat rakentaneet meille hyvän maan asua. Siksi jokaisesta on huolehdittava. Ketään ei saa jättää yksin. 

Ei riitä, että vanhusten palvelut laitetaan kuntoon tämän hetken vanhuksille, vaan on varauduttava suurten ikäluokkien hoivaan. Siksi tarvitaan etukäteissuunnittelua, seniorirahastoa, jotta kaikkia rahoja ei tuhlattaisi valtion menoihin.  

4. Valinnanvapautta päivähoitoon 

Lapset eivät ole status-symboleja, vaan eläviä pikkuihmisiä. Vastuullinen vanhemmuus on rankkaa. 

Päivähoito-oikeus on luotu lapsia, ei vanhempia varten. Miksi yhteiskunta ei luota vanhempiin kasvattajina? Vai onko tavoitteena, että päiväkodit kasvattavat kaikki Suomen kansalaiset? 

Jokaisella lapsella on subjektiivinen oikeus omien vanhempien hoivaan ja hellyyteen. Alituisesti vaihtuvat hoitajat eivät voi koskaan korvata äitiä ja isää. Monien asiantuntijoiden mukaan koti on pienten, alle 3-vuotiaiden lasten paras hoitopaikka. 

Kokopäivähoidon rinnalla onkin tarjottava lisää perhepäivähoitoa, puolipäivähoitoa, avointa päiväkotitoimintaa, kerhoja, kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea. 

Perheiden on saatava valita lapsen ehdoilla sopivin hoitomuoto kotona tai kodin ulkopuolella. Perhe päättää, mikä perheelle sopii, ei kunta eikä valtio. Perheen on saatava myös yksilöllistä tukea. 

5. Terveydenhuoltoon vaihtoehtoja 

Hoitotakuu ei toteudu, ellei terveydenhuollon byrokratiasta päästä eroon. Sairaanhoitohenkilökuntaa on saatava lisää. Palkkauksen on vastattava työn vaativuutta. Tarvitaan tasa-arvotupo.

Suomalainen elää kuntavankilassa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjako on saatava toimivaksi. Yksityissektori on hyväksyttävä  tasa-arvoiseksi kumppaniksi. 

Lasten ja nuorten ongelmiin on puututtava riittävän varhain. Siksi neuvola- ja kouluterveydenhuollon on oltava kunnossa. 

6. Yhteistyötä, palveluseteleitä ja ostopalveluja 

Kansalaisten peruspalvelut saadaan kuntoon hyväksymällä vaihtoehdot. Palveluja on tuotettava yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. 

Palveluseteleillä ja ostopalveluilla tarjotaan valinnanvapautta ja laadukkaita palveluja. 

Peruspalveluiden turvaaminen vaatii tasapainoisen talouden. Tulevaisuuden ongelmiin on varauduttava jo nyt. Näin taataan, että ´Suomi on tulevaisuudessakin elinvoimainen ja menestyvä maa, jossa jokaisen kansalaisen on hyvä asua..